Kalle Salava

Jussi Saramo ja keynesiläinen voisilmäpulla

Kulttuuriministeri Arhinmäen erityisavustaja Jussi Saramo linjasi blogissaan, että velkaantumista hallitaan parhaiten velkaantumalla lisää. Se on kuulemma vastuullisinta.

 

Epäilykset tätä Saramon itsensäkin mielestä hullulta kuullostavaa näkemystä kohtaan hän lyttää seitinohuella viittauksella keynesiläiseen taloustieteeseen, eli ajatukseen, että julkisen sektorin tulee tasata suhdannevaihteluita – laskusuhdanteessa julkinen sektori pitää kysyntää yllä elvyttäen, ja noususuhdanteessa jarruttaa ylkuumenemista, vähentäen menojaan ja maksaen velkoja pois.

 

Minä – anteeksi syvästi – epäilen Saramon aitoa omistautumista keynesiläiselle taloustieteelle. 

 

Ensinnäkin: voisiko sellaista noususuhdannetta olla olemassakaan, että Saramo kumppaneineen haluaisi menokuria harjoittaa?  Onko itsenäisen Suomen historiasta löydettävissä yhden yhtä tilannetta, joissa edes yksi ainoa vasemmistoliiton kansanedustaja olisi vakavalla naamalla tällaista ehdottanut tai erityisesti halunnut laittaa ”jakovaran” valtionvelan maksuun? Minun vajaavainen historiantuntemukseni ei tällaista tilannetta tunne.

 

Historian ohella tulevaisuus pistää epäilemaan Saramon rehellisyyttä – milloin se noususuhdanne, jolloin velka maksetaan, on ennustettu tulevaksi? Minulla on nimittäin paha pelko, että Suomen ikärakenteesta johtuen työn määrä tulee tipahtamaan tulevaisuudessa ja mitään maininnan arvoista nousukautta ei ole tulossa. Tai voi olla, mutta n. 20-30 vuoden päästä. Ennen tuon Auvolan saavuttamista teemme kuitenkin konkurssin monta kertaa, jos siihen asti ehkäisemme velkaantumista ottamalla velkaa.

 

Minusta näyttää, että Saramo operoi tässä keynesiläistä taloustiedettä kuin voisilmäpullaa, josta lusikalla kaivaen ahmaisee imelänrasvaisen silmän suuhunsa, ja loput pullasta toimittaa ongelmajätteisiin.

 

*

 

Saramon puheenvuorossa oli kyse siitä, että hallituksen puolivälitarkastelu on ovella. Vasemmalla halutaan irti hallitusohjelman menokuria koskevista kirjauksista. Velkaantumista pitäisi jatkaa entistä kovemmin.

 

Minusta ei pidä. Se on vastuuttomuutta. Kasvun eväitä kuitenkin tarvitaan, sillä talouskuri ei yksin ratkaisuksi riitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän MikkelinMies kuva
Seppo Vartiainen

Milloin politiikot ovat halunneet vähentää omaa valtaansa? Verojen lasku merkitsisi sitä, mutta turhahan siitä on haaveilla. Toisten rahojen käyttö ja jakaminen on heistä mukavaa ja tavoiteltavaa. Vaalirahakohu on vaiennut,mutta käytäntö ei ole muuttunut mihinkään. Puolueet ovat oman historiansa vankeja - missä on niiden uudistuminen, ajassa eläminen?
Vasemmistoliitossa on sitkeässä näkemys: se mikä on sinun on myös minun, mutta mikä on minun ei ole sinun.

Käyttäjän oigmjiwrmwih kuva
J Makkonen

Onkos Kokoomuksella jotain suunnitelmia talouden piristämiseksi?

Martti Laines

Kreikka on vain toteutunut esimerkki demokratian rakenteellisesta ongelmasta. Se mahdollistaa massiivisen julkisen sektorin itseisarvoisella byrokratialla. Lisäksi äänestäjiä miellyttääkseen kaikki puolueet kieltäytyvät ikävistä, joskin välttämättömistä, päätöksistä.

Kaikkille jotain kivaa tai 'hyvinvointivaltiota', oli lupauksiin rahaa tai ei. Edustaja ajattelee omaa ja puolueensa etua ennen valtion etua.

Ennemmin tai myöhemmin kaikki läntiset demokratiat ovat Kreikan tilanteessa. Suomi varsinkin, kun katsoo nykypäättäjien linjaa. Jopa julista valtaa ideologisesti välttävä USA on samalla tiellä.

Käyttäjän JaniVeikko kuva
Jani Veikko

Saramo on kyllä järkyttävä esimerkki vastuuttomuudesta, kuten koko Vasemmisto.

Jouni Nordman

Eiköhän toi blogi juuri osoittanut sen mihin vasemmisto on ajautunnut, eli ovat unohtaneet miesvaltaset ammattiliitot ja siirtyneet haekmaan kannatustaan naisvaltasilta ammattiliitoilta, johon kuuluvat suuret julkisen puolen liitot.

Tästä johtu heidä kova hinku tuke julkistasektoria, vaikka sen järkeistämiselle olis todelline tarve. Jonka tämä profesori joka sosiaalipalveluiden mallin olis ottamassa Ruotsista, joka ei millään kelpaa vasemistolle, kun on liian halpa.

Josta pääsemme vasemmiston perun ongelman pariin, joka on täysintietämättömyys miten rahaa tehdää. sillä vasemmisto luulee, että hammaskeijuja on viellä olemassa. Jonka jokane täys järkinen on tajunnut kauan aikka sitten jo, että vanhemmat sen sinne omissta "työllään" ansaitsemista rahoista, sinne tyynyn alle ne sujauttaa.

Mutta onneksi kansa ei ole niin tyhmää kuin vasemmisto luulee, sillä he todella tietävät, että velan maksu on paljon ikävenpää, kuin on sen ottaminen.

Vesa Ikonen

Keynesiläisyyden ajatus on ihan järkevä: tasataan suhdannevaihteluita ja estetään ihmisten kurjuutta.

Siinä olet Kalle kyllä tasan oikeassa ettei vasemmistolta ole KOSKAAN historian aikana löytynyt selkärankaa säästää nousukaudella!
2008 asti esim. Voima-lehdessä käyty keskustelu 'jakovaran' mahdollisista käyttökohteista oli kyllä melko huvittavaa kun silloinkin valtiolla oli miljarditolkulla velkaa.

Tosin: ei sitä säästöhalua kyllä ole *nousukaudella* juuri oikeistoltakaan löytynyt, rehellisyyden nimissä. Aina on jotkut vaalit tulossa...

Keynesiläisyyttä pitäisi nousukaudella soveltaa oikeiston, ja vain laskukaudella vasemmiston =)

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

Ei muuten pidä paikkkaansa.

Tässä on valtionv velan kehitys.

http://img.yle.fi/uutiset/talous/article6297046.ec...

Jos et satu muistamaan millaista keskustelua käytiin ennen vuoden 2008 talousromahdusta, niin silloin vasemmalla Urpilaista myöten arvottiin siitä, mihin "jakovara" pitäisi laittaa ja arvosteltiin aika kovasti sitä, että Katainen halusi laittaa sen pitkälti valtionvelan lyhentämiseen.

Ei tuo tosin minuakaan täysin vakuuta siitä, että kokoomuslaisetkaan keynesin pullaa kokonaisena söisivät. Yhtä rumaa ja läpinäkyvää kaivelua se tuskin olisi, jos siihen ryhdyttäisiin. Juuri nyt ei ole ryhdytty.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Eikö tässä valtionvelan takaisinmaksuasiassa voisi noudattaa samaa kuin ympäristölakien tai vaikkapa transaktioverojen yms. projektien suhteen. Maksetaan velat takaisin, kunhan kaikki muutkin valtiot maksavat ensin omat velkansa?

Vesa Ikonen

Kalle, sanoit ettei pidä paikkaansa - tarkoitit varmaan lausettani:
"Tosin: ei sitä säästöhalua kyllä ole *nousukaudella* juuri oikeistoltakaan löytynyt, rehellisyyden nimissä. Aina on jotkut vaalit tulossa..." (?).

Valtion velan maksu - niin fiksua kuin se nousukaudella onkin - ei ole varsinaisesti säästämistä. Eikä se varsinkaan ole mikään rakenneuudistus. Sekä säästöt että rakenneuudistukset tuntuvat poliitikoilta unohtuvan kun taloudessa menee lujaa, ja kunnon romahdus näyttää olevan ainoa tapa saada jotain aikaiseksi. Katso nyt vaikka Etelä-Eurooppaa ääriesimerkkinä demokratian kyvystä tehdä karvaita päätöksiä ilman pakkoa.

Katainen tosiaan puhui velanmaksun puolesta silloin kun vassarit halusivat jaella lisää etuuksia joihin meillä ei ollut silloinkaan ylimääräistä rahaa - siitä propsit hänelle. Toisaalta: oikeisto olisi varmaan säästänyt laman koitettua Suomessakin sekä kasvun että etenkin hyvinvointivaltion hengiltä ilman vasemmiston hillitsevää vaikutusta - kuten Britanniassa ovat tehneet.

Kuten sanoin, keynesiläisyyttä pitäisi harjoittaa oikeistovetoisesti nousu- ja vasemmistovetoisesti laskukausilla.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

Vesa,

Taitanet olla ainakin osaksi oikeassa. Paitsi, että kyllä se valtionvelan maksu on tavallaan säästämistä, sillä se vaatii tuottamaan enemmän kuin kuluttaa. Rakenneuudistus se ei tietenkään ole.

Rakenneuudistuksiakin voidaan niitä ehkä tehdä -ainakin periaatteessa- myös erittäin hyvissä oloissa - silloin kun on mahdollista tehdä asioita sellaisin ylikompensoinnein, että kenenkään asema ei edes väliaikaisesti huonone.

Etelä-Eurooppa ei kyllä päätöksentekokyvyllä juhli. Tästä tulee mieleen, että yksi paradoksi vasemmistolaisessa argumentaatiossa on myös väittää Kreikan ongelmien johtuvan talouskurista - maahan päätyi nykyiseen tilaan parinkymmenen vuoden jatkuvan velanoton seurauksena.

Yksi kysymys: milloin sinusta se seuraava nousukausi tulee, ja tuleeko siitä sellainen, että sillä todella nämä otetut velat maksetaan? Väestöpyramidi on aika iso. Vientimaamme ovat vahvasti velkaantuneita. Näinköhän tässä kovin pitkään kannattaa velkaantua tätä tahtia, jotta parempi tulevaisuus vain korjaisia asiat?

Toimituksen poiminnat

Sivut